tiistai 24. helmikuuta 2009

Aikuisten oikeesti

Ihan siis aikuisten oikeesti rupee toi arvauskeskuksen ajan arvaus meininki ärsyttämään. Huomenna siis piti olla aika sinne lääkärille, paino sanalla piti. Tänään tuli taas kirje ajan arvaajilta, johon oli muuten laitettu vuosiluvuksi 2007, jossa aika peruttiin ja siirrettiin jälleen tulevaisuuteen. Tällä kertaa aikaa siirrettiin viikolla, mutta jos nyt ollaan ihan rehellisiä, niin en kyllä usko enää lääkäriä näkeväni edes ensi kuussa. Tuo ajan siirto oli jo kolmas eli ehkä kolmas kerta toden sanoo? Uskoo ken tahtoo, kun on kyse arvauskeskuksen toiminnasta. Ja ärsyttää vielä vähän enemmän, kun tietää, että sieltä lähetetään jatkotutkimusjonoihin ja jonoja on ehtinyt kertymään jo melkoisesti tässä kaden kuukauden arvauskeskus ajan odottelun aikana... Mikähän mahtaisi olla hoitotakuu tässä asiassa? Ärsyttää niin paljon...enää on vain pohjaton lohduttomuus tämän asian kanssa, kun ei se vain etene mihinkään vaikka kuinka on yrittänyt...

maanantai 23. helmikuuta 2009

Alkaa jännittämään

Nyt alkaa pikkuhiljaa jännittämään. Ylihuomenna olisi tarkoitus mennä lääkärille. Sitä aikaa ei ole vielä kolmatta kertaa siirretty. Avo tosin viime viikolla tajusi, että hänellä on koe juuri lääkäriaikaan, joten joudun menemään lääkärille yksin. Jännittää siis vähän lisää...ja täytyy kyllä tunnustaa, olen myös vähän pettynyt. Olisi ollut kiva aloittaa tämä yhteinen matka yhdessä, mutta ei tässä muu auta. Yritin nimittäin soitella terveyskeskukseen ja kysellä koska saisi uusia aikoja, jos vaihtaisi. Uuden ajan olisi saanut kuukauden päähän, joten menen mieluummin sitten yksin tälle vastaanotolle. Vähän jännittää, että mitä se lääkäri mahtaa kysellä ja jutella kun sielä käy...mutta sehän selviää ylihuomenna.

perjantai 6. helmikuuta 2009

Sisäinen tuhlarini

Olen yrittänyt viimeaikoina vähentää langan ostamista, olen sitä nimittäin jo varastoihini melkoiset määrät kerännyt (siitä kuitenkin enemmän muissa blogeissani, tämä ei ole sen paikka). Valitettavasti vauvaneuleet houkuttelevat paljon ja en sellaisia nyt sattuneesta syystä kuitenkaan halua varastoon tehdä, tiedä vaikka koskaan vauvoja saada aikaiseksi. Olen siirtänyt tuhlailuni seuraavaan kohteeseen, olen ruvennut keräilemään Iittalan Kivi-tuikkuja. Viimeksi tänään kävin työmatkalla Sokokselta sellaisen ostamassa, sen vaaleanpunaisen, joka ystävänpäiväalennuksessa oli. Bussissa se sitten lopulta iski, se miksi ostelen kaikkea tälläistä, korviketta. Oikeasti mieleni tekisi ostaa suloisia vauvan vaatteita Huuto.netistä, ostaa kauniit vaaleanpuna-harmaat lastenvaunut, lukuisia tutteja ja muita tarvikkeita. Haluaisin ostaa pinnasängyn, hoitopöydän, tehdä vauvalle vaatteita, kestovaippoja, neuleita. Jouluna halusin joululahjaksi sauvasekoittimen, vaikkei meillä nyt ihan hirveästi sosekeittoja syödäkään. Haluaisin kuitenkin kuvitella tekeväni lapselle soseita itse, enkä ostavani purkkiruokaa. Mutta mitään vauvajuttuja en voi ostaa, joten tuhlaan rahani kaikkeen muuhun...masentavaa...

keskiviikko 4. helmikuuta 2009

Mitäs minä sanoin

Olin täysin vakuuttunut lääkäriaikaa siirrettäessä, ettemme pääse tuolloinkaan vielä lääkärille ja kuinka ollakaan eilen tuli jälleen kerran kotiin kirje kaupunkin terveydenhuollosta. Aikaamme oli jälleen kerran siirretty. Tällä kertaa tosin vain vuorokaudella. Samalla lääkäri oli vaihtunut (nyt meidät ottaa vastaan mieslääkäri) ja aika oli muuttunut ilta-ajaksi. En ollutkaan tiennyt, että terveyskeskuslääkärit ottavat vastaan myös illalla. Nyt aikamme on hieman ennen kuutta.

On tässä lääkärin odottamisessa ollut omat vaikutuksensa. Tietenkin sitä on masentunut jatkuvista siirroista, olisihan se kiva päästä vastaanotolle nopeammin, mutta samalla olen huomannut, että molemmat ovat alkaneet miettiä lapsettomuuden syitä. Molemmilla liikkuu mielessä miksi juuri me olemme lapsettomia ja molemmat syyllistävät siitä itseään. Jos kaikki kehittelemämme syyt olisivat totta, ei mahdollisista hoidoistakaan taitaisi olla apua. Epäilyksien listalta löytyy perinteisiä endometriooseja, kiveskohjuja, hormoonihäiriöitä ja ties mitä muita, joista yhtäkään ei ole kohdallamme todettu. Kunhan nyt arvailemma ja syyllistämme itsejämme. Toivottavasti nyt siis pääsisimme edes tuolloin lääkärille, koska kohta meillä on varmaan jo syöpä tai jokin todella harvinainen sairaus, joka voi aiheuttaa lapsettomuutta...